5. Saamelaiset
Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelut

Taustaa

Suomen saamelainen vähemmistö elää yhteiskunnassa, joka on rakennettu suomalaisten tarpeiden ja arvomaailman pohjalta. Suomalainen sosiaali - ja terveysala ei ole perinteisesti painottanut kulttuurisia tekijöitä, jolloin saamelaisen asiakkaan asema voi jossain määrin vaikeutua esim. asiakas ei tule ymmärretyksi.

Ongelmallisin tilanne on vanhuksille, kehitysvammaisille, lapsille ja psykiatrisille potilaille.
Saamelaiskunnissa on vain vähän saamenkielisiä sosiaali- ja terveyshuollon palveluja, eikä saamelaiskulttuuria ole otettu riittävästi huomioon palvelujen suunnittelussa.

Saamen kieli sai virallisen kielen aseman vuonna 1992, sen mukaan saamelaisilla on oikeus käyttää äidinkieltään, saamea, laitoksissa ja asioidessaan viranomaisten kanssa, erityisesti saamelaiskunnissa. Myös laki potilaan oikeuksista velvoittaa terveydenhuollon henkilöstöä järjestämään tulkkauksen tai käännöksen asiapaperille, jos osapuolilla ei ole yhteistä kieltä. Tulkkauspalveluja on kuitenkin tarjolla riittämättömästi ja toisaalta virkamiehille ei ole säädetty velvollisuutta opetella saamea.

Vain laki lasten päivähoidosta (36/73) velvoittaa kuntia järjestämään päivähoitoa myös saamenkielellä, muutoin lainsäädäntö velvoittaa palvelemaan asiakasta äidinkieli huomioon ottaen. Kulttuuri-itsehallintolaki velvoittaa julkisen vallan sallimaan ja tukemaan saamelaisten oman kielen ja kulttuurin kehittämistä. Kulttuuri-itsehallintolainsäädännön perimmäisenä tavoitteena on turvata saamelaisille oikeus elää oman kulttuurinsa mukaista elämää, sulautumatta pääväestöön. Saamenkielen- ja kulttuurin tuntevaa ammattihenkilöstöä tarvitaan kuitenkin enemmän, jotta palveluja voidaan tarjota saamenkieli ja kulttuuri huomioon ottaen.

Tämän päivän saamelaiset elävät toisenlaisessa yhteisössä kuin aikaisemmat sukupolvet. Aikaisemmin saamelaiset elivät hyvin läheisessä yhteydessä luontoon. Lähiyhteisö, suku ja koko kyläyhteisö otti vastuuta perheistä ja tuki lapsen saamelaisen identiteetin kehittymistä ja säilymistä. Kieli ja kulttuuri opittiin luontevasti kotona ja lähiyhteisössä.

Nykyisin saamelaiset elävät kaksikulttuurisessa yhteisössä, jossa he yleensä ovat vähemmistönä. Yhteiskunnan nopeat muutokset ovat vaikuttaneet suuresti saamelaisperheiden elämään. Työssäkäynti kodin ulkopuolella on lisääntynyt ja tuonut mukanaan erilaisten sosiaalipalveluiden tarpeen. Länsimainen elämäntapa ja kulttuuri vaikuttavat saamelaistenkin elämään.

Omakielisiä palveluita saamelaisille ei lainsäädännön suomista mahdollisuuksista huolimatta ole vielä saatavilla. Palveluita tuotetaan usein henkilökunnan ehdoilla, heidän kielitaitonsa mukaan, eikä asiakkaan tarpeesta. Henkilöstö kokee riittämättömyyttä ja ahdistustakin siitä, ettei voi kommunikoida asiakkaan kanssa. Suomenruotsalaisten, saamenkielisten, viittomakielisten ja romaninkieltä puhuvien henkilöiden oikeuksista ei ole riittävästi tietoa. Kyse on myös pitkälti palveluiden tehokkuudesta ja taloudellisuudesta, johon kommunikaatio vaikeudet vaikuttavat. Tulisikin asettaa kyseenalaiseksi kuormittaa sairasta tai muuten vaikeuksissa olevaa henkilöä vielä lisää sillä, että kommunikoidaan hänelle vieraalla kielellä.

Tulkin käyttöä tulisi aina pitää tilapäisratkaisuna ja yksikielisten kuntien ja organisaatioiden mahdollisuutena järjestää palveluja asiakkaan kielellä akuuteissa tilanteissa. Tulkkauspalvelua ei pitäisi laajentaa kaksikielisiin kuntiin ensisijaisena kommunikaatiota helpottavana toimenpiteenä. Kaksikielisissä kunnissa tulisi rekrytoida ja kouluttaa kielitaitoista henkilökuntaa kansalaisten tasavertaisten palveluiden toteuttamiseksi. Etätulkkausta ja etäkonsultointia tulisi laajentaa ja tehostaa sekä mahdollistaa etätulkkauspäivystys monella kielellä.

Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalveluista voit lukea lisää seuraavilta www-sivuilta: http://www.stm.fi/suomi/tao/julkaisut/omakieli/saamelaiset.htm

Saamelaisten perusoikeuksista ja ihmisoikeuksista

Suomen perustuslain mukaan saamelaisilla on alkuperäiskansana oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan.

ILOn alkuperäiskansasopimuksen 169 mukaan
- valtioiden on edistettävä kyseisten kansojen kulttuurin ja kielen säilymistä
- valtion erityistoiminta alkuperäiskansan kulttuurin, kielen sekä sosiaalisen ja taloudellisen aseman turvaamiseksi.

Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan
- tulisi alkuperäiskansojen lasten kielellisten tarpeiden huomioimiseen kiinnittää huomiota
- mm. oikeus omankielen käyttöön
- joukkotiedotusvälineissä omakielisiä ohjelmia

Euroopan neuvoston vähemmistöpuitesopimus
- valtioiden taattava vähemmistöille oikeudellinen yhdenvertaisuus
- valtioilla velvollisuus luoda edellytykset, jotta vähemmistöt voivat ylläpitää ja säilyttää kulttuuriaan ja identiteettiään

Saamelaisten kulttuuri-itsehallinto säännöstö
- saamelaisilla on kotiseutualueellaan kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto
- laki saamelaiskäräjistä - saamelaiskäräjät toteuttaa saamelaisten kulttuuriautonomiaa
- saamelaisilla mahdollisuus itse edistää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan sekä sosiaalisia ja taloudellisia olojaan

Saamenkielen ja kulttuurin huomioiminen sosiaali- ja terveydenhuollossa

Saamelaiskäräjien pyrkimyksenä on, että saamelaisten kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteuttaminen:
- sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut saamenkielellä
- palvelut suunnitellaan saamelaisista lähtökohdista, saamelainen kulttuuritausta, perinteiset arvot sekä elämänmuoto ja ajattelutavat huomioon ottaen
- palvelut järjestetään kulttuuri-itsehallinnon perustalta

- Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö velvoittaa palvelemaan asiakasta äidinkieli huomioon ottaen
- Laki lasten päivähoidosta ( 36 / 73) velvoittaa järjestämään päivähoitoa lapsen äidinkielenä olevalla saamenkielellä.
-Laki saamenkielen käyttämisestä viranomaisissa (516 / 91) - saamelaisten kielelliset oikeudet on turvattu kääntämisellä ja tulkitsemisella, jos asiaa käsittelevä viranomainen ei osaa samea. Laki koskee vain hallinnollista menettelyä, joloin esimerkiksi hoitotyö laitoksissa jää lain ulkopuolelle.
- Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista ( 812 / 2000) velvoittaa ottamaan huomioon mm. asiakkaan äidinkielen ja kulttuuritaustan

Voit lukea lisää kieli- ja vähemmistölainsäädännöstä mm. seuraavasta osoitteesta: http://www.stm.fi/suomi/tao/julkaisut/omakieli/liite1.htm

Saamenkieliset sosiaali- ja terveyspalvelut toteutuvat joitakin poikkeuksia lukuunottamatta heikosti saamelaisalueen kunnissa.
- Utsjoella sosiaali- ja terveydenhuollon 50:stä työntekijästä 40 % on saamenkielen taitoisia
- Inarin kunnassa saamenkielisiä sosiaali- ja terveystoimen työntekijöitä on vain 7 % ja koltansaamenkielisiä palveluja ei ole koltta-alueella lainkaan
- Sodankylässä saamenkielisiä palveluja ei ole järjestetty lainkaan
- Enontekiöllä saamelaisten omakieliset palvelut toteutuvat heikosti

Palvelujen riittämättömyys johtuu pääasiassa siitä, että kunnat eivät saa erityistä avustusta saamenkielisten palvelujen tuottamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Erikoissairaanhoidon tai lääkinnällisiä kuntoutuspalveluja ei ole mahdollista saada lainkaan saamenkielellä. Esimerkiksi saamenkielisellä henkilöllä ei ole mahdollisuutta saada puheterapiaa omalla kielellään, mikä vaikeuttaa tai jopa estää kuntoutumisen. Saamenkielisten palveluiden tarve korostuu dementoituneiden vanhusten kohdalla.

Toimenpiteitä ja kehittämisehdotuksia saamenkielen ja kulttuurin huomioon ottamiseksi sosiaali- ja terveydenhuollossa

- omakielisten palvelujen järjestämistä tuetaan erilaisin valtakunnallisin kehittämishankkein
- omakielisiä palveluita kehitetään tietoteknologian kehittämisen avulla
- korvamerkityn valtion avustuksen saaminen saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamiseen
- kiireellisin tarve on lasten päivähoidossa ja vanhustenhuollossa
- saamenkielisen ohjaus- ja neuvonta- ja tiedotusmateriaalin tuottaminen
- saamelaisten varhaiskasvatuksen ohjaajan viran perustaminen
- saamen kielen ja kulttuurin avustava tulkkikokeilu Lapin keskussairaalaan
- kartoitettava mahdollisuudet ostaa saamenkielisiä kuntoutuspalveluja Norjasta
- saamelaisten vanhusten palvelujen kehittämis- ja toteuttamissuunitelman laatiminen yhteistyössä saamelaiskäräjien ja saamelaisalueen kuntien kanssa
- kolttien elinolosuhteiden kehittämiseksi käynnistettävä laajamittainen kehittämishanke
- sosiaalialan osaamiskeskuksen tavoitteena on ottaa huomioon alueelliset erityispiirteet mm. kielelliset ja kulttuuriset erityisongelmat

Koulutuksessa saamelaisuuden huomioon ottaminen

- sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa olisi huomioitava saamenkielen ja kulttuurin opettaminen
- saamelaisalueella työskentelevien tulisi osata oman ammattialan terminologia myös saamenkielellä
- saamelaiskiintiöt alan koulutukseen
- saamelasinuorten rekrytointi alan koulutukseen
- jatko- ja täydennyskoulutusta jo työssä oleville sosiaali- ja terveysalan henkilöstölle
- pätevöitymiskoulutusta saamenkielisille alalla työskenteleville henkilöille, joilta puuttuu ammatillinen pätevyys
- työvoima- ja oppisopimuskoulutusta saamenkielisille alasta kiinnostuneille
- koulutuksessa tulisi korostaa myös äidinkielen merkitystä laatutekijänä
- tulkkikoulutusta lisättävä ja jo tulkkina toimivien henkilöiden pätevöitymiseen satsattava

Ymmärtääkseen kulttuurista hoito- ja huolenpitotyötä työntekijällä tulee olla ymmärrystä asiakkaan kulttuurista arvoista, normeista, ja käytännöistä. Työntekijän on ensin tiedostettava oma kulttuuri, jotta voisi ymmärtää toisen ihmisen kulttuuria.

Lähteet:
Työryhmän muistio. Saamenkielisten peruspalveluiden kartoitus. 2001. Saamelaisasiain neuvottelukunta. 17.5.2001
Magga. Geas diedu, gos doanjaga. Saamelaiskäräjät.
Kinnunen.1996.Saamelaisuuden huomiointi suomalaisessa sosiaali - ja terveysalan koulutuksessa. Seminaarityö
Pinola.1996.Saamelaisuuden huomioiminen terveys- ja sosiaalialan koulutuksessa. Lapin yliopisto
http://www.stm.fi/suomi/tao/julkaisut/omakieli/saamelaiset.htm
http://www.stm.fi/suomi/tao/julkaisut/omakieli/johtopaatokset.htm
http://www.stm.fi/suomi/tao/julkaisut/omakieli/tiivistelma.htm

Edellinen sivu Alkuun